Mitä kuuluu uupuneelle 1v sairasloman jälkeen?

Oon havahtunut yhtäkkiä siihen, että alan olla toipunut.

Täällä blogin puolella on ollut hiljaisempaa, koska mulla on välidieetti menossa ja nyt 5 viikkoa takana, alkaa jo tuntua. Teen siitä erikseen postauksen.

Kuitenkin, palataanpa aiheeseen.

Tänä keväänä olen ensimmäistä kertaa vuosiin ollut oikeasti aidosti kiinnostunut ympärilläni tapahtuvista asioista. Jaksan katsoa uutisia. Jaksan katsoa dokumentteja omasta aloitteestani. Jaksan noudattaa tiukkaa dieettiä ja vetää salilla 100%. Huomaan töissä milloin stressiä on liikaa. Osaan analysoida, mistä kaikesta stressi johtuu ja tehdä elämään muutoksia sen mukaan ja vetää rajoja.

Linnunlaulu ei enää nostata negatiivista fiilistä. Kun olin uupunut ja masentunut, en kestänyt yli pirteitä lintuja, koska oma fiilis oli kaikkea muuta.

Nyt kävelen luonnossa ja nautin täysin rinnoin. Katselen ympärilleni ja ihastelen kaikkea.

On mahtavaa olla elossa!

Olen myös ollut ilman kipuja kohta kuukauden. Siis mitä? Voiko selkärankareumaatikko olla kivuton?

Omalta osaltani järkeilin tämän niin, että ennen kuin mielenterveys työ on osaltani tehty, en taatusti enää saavuta remissiota, eli kivutonta ja tulehduksetonta tilaa vaikka mitä vihermehuja joisin.

Ja olin oikeassa. Nyt on 3 vuotta kohta kognitiivista psykoterapiaa takana, olen päässyt yli masennuksesta ja uupumuksesta, minulla on työkaluja kohdata stressaavat ja ahdistavat tilanteet. Oman elämän hallinta ja itsetuntemus ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällä tasolla.

Koska tunnelukot ja suuri osa traumoista on käsitelty, hengitän vapaammin ja tämän kevään aikana olen saavuttanut remission.

Ensin kivuttomia päiviä oli muutama. Olin ällikällä lyöty. Sen jälkeen viikko. Koska Pietarsaaren reumatologi vielä totesi huhtikuussa, että hänen mielestään minulla ei edes koskaan ole ollut selkärankareumaa, vain sakroiliitti ja siihen liittyvä polvitulehdus, niin kokeilin huvikseni ja käytin yhden humiran välistä. Kivut eivät tulleet takaisin. Metotreksaatin purin jo maaliskuussa, eikä polvi ole turvonnut uudestaan.

Eli nyt olen, en tiedä, terve? Ei sentään. Kyllä jotain on ollut ja mielestäni remissio on paras tapa ilmaista nykyistä tilaani. Facebookin reumaryhmissä on lukemattomia ketjuja, joissa nykyinen trendi reuman hoidossa on kieltää aiempi diagnoosi ja ulkoistaa hoito terveyskeskukseen. Liekö takana rahan säästäminen.

Mutta voin hyvin.

Korjaan, erinomaisesti. Miten sinä voit? Onko mielenterveyden kohenemisella ollut sinulle samanlaisia vaikutuksia?

Muistakaahan nauttia tästä kesä säästä ja auringosta!🤍

~Johanna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s